Kultalohkosta ykkösenä jatkoon ja 5. sija Ölbach Cupista!

KäPa 04 Unitedin kauden viimeinen ulkomaanturnaus pelattiin viime viikonloppuna eli 29.-30.8.2015. Reissu suuntautui tällä kertaa Saksan Bielefeldissä pelattuun Ölbach Cupiin, jonne saapuivat myös Saksan kovimmat U12-joukkueet, esimerkiksi Borussia Dortmund, FC Schalke 04, FSV Mainz 05, Hannover 96, VfL Wolfsburg ja Bayer 04 Leverkusen sekä kovia nimiä naapurimaista, kuten Vitesse Arnheim (NL) ja Bohemians Prag (CZ).

04U lensi varhain perjantaiaamuna Düsseldorfiin, josta matka jatkui vuokra-autoilla Bielefeldin laitamilla sijainneelle Brenner-hotellille. Matkaa taitettiin rivakasti, sillä iltapäiväksi oli sovittu harjoituspeli puolalaista Chojnik Goraa vastaan. Turnausta edeltäneiden päivien informaatiokatkosten takia oli kuitenkin epäselvää, mahtaisivatko puolalaiset saapua pelipaikalle lainkaan. Hotellilla nautitun lounaan jälkeen lähdettiin silti toiveikkaina matkaan kohti pelipaikkaa läheisessä Verlin maalaiskylässä. Varasuunnitelmana oli pitää kevyet valmistavat harjoitukset, mikäli vastustaja ei ilmaantuisi pelaamaan.

Pienen etsiskelyn jälkeen pelikenttä löytyi, ja kun vastustajakin oli paikalla, harjoituspeli saatiin pelattua suunnitelmien mukaan. Treenimatsi oli KäPan pojille hyvä muistutus kansainvälisen fudiksen fyysisyydestä. Chojnikin pelaajat korvasivat railakkaasti taklaamalla sen, minkä taidoissa KäPalle hävisivät, ja onnistuivatkin tuikkaamaan avausmaalin KäPan painostuksesta huolimatta. Vähitellen pallon perässä juokseminen kuitenkin väsytti vastustajaa niin, ettei edes taitava maalivahti pystynyt pitämään puolalaisjoukkuetta pystyssä, vaan KäPa meni menojaan Luqmaanin, Joonaksen ja Onnin maaleilla.

Kaikkineen harjoituspeli palveli hyvin tarkoitustaan matkajäykkyyden ja turnausjännityksen karkoittajana. 9v9-pelitapaa ei erinäisten sattumusten vuoksi oltu kotimaassa juurikaan päästy harjoittelmaan saati soveltamaan tosipeleissä, joten oli ilahduttavaa huomata, että uusi peliryhmistys ja esimerkiksi puolustuslinjan yhteistyö toimi mainiosti heti ensimmäisen pelin alusta lähtien.

Kätensä kaatumistilanteessa loukanneen Jessen liittyminen toipilaslistalle flunssaa ja korvatulehdusta parannelleen Eetun ja aiemmin kipeytynyttä jalkateräänsä lepuuttaneen Niilon seuraksi aiheutti kuitenkin pientä huolta, sillä joukkueen vahvuudessa oli vain 11 pelaajaa. Onneksi Eetun flunssa oli jo paranemaan päin, ja Jessenkin käsi saatiin teipattua pelikuntoon turnausta varten.

Lauantaiaamu valkeni kirkkaana. Lyhyen kävelylenkin ja aamiaisen jälkeen joukkue siirtyi turnauspaikalle Stukenbrockin pikkukylään, jossa odottivat paikallisen seuran klubitalo ja kolme täydellisessä kunnossa ollutta täysimittaista nurmikenttää. KäPa valmistautui turnauksen avausotteluun levollisella mielellä. Niilon jalka ei enää vihoitellut, ja koko muukin joukkue oli pelikunnossa ja hyvässä vireessä.

SC Paderborn oli heti alkuun kova vastustaja, mutta lähes 30 tappiottoman ottelun putki antoi käpalaisille itseluottamusta, joka näkyi kentällä kärsivällisyytenä ja pelirohkeutena. Paderborn puolusti tiiviisti ja pyrki rakentamaan myös omia hyökkäyksiä, mutta KäPa eteni vääjäämättä 0-2 -voittoon Joonaksen ja Jessen maaleilla.

Toisessa pelissä RW Essen kaatoi kuitenkin heti kylmää vettä KäPan pelaajien niskaan. Ottelu alkoi Essenin vahvalla myllytyksellä, eikä KäPa pystynyt lainkaan tavalliseen korkeaan prässiin, vaan joutui puolustuskannalle. Essenin 0-1 -maalin jälkeen KäPa alkoi pikkuhiljaa saada otetta pelistä, mutta tällä kertaa hallintaa ei saatettu muutettua maaleiksi. Tappio Essenille asetti KäPan selkä seinää vasten alkulohkossa. Vain voitto molemmista jäljellä olevista otteluista varmistaisi paikan alkulohkon kahden parhaan joukossa ja pääsyn kultatason jatkolohkoon.

Seuraavaksi vastaan saatiin DSC Wanne Eickel, joka osoitautui sinnikkääksi ryhmäksi, joka ei luovuttanut, vaikka KäPa oli ottelussa pitkään niskan päällä. Monen epäonnistuneen maalintekoyrityksen jälkeen Niilon täydellinen läpisyöttö kohtasi Onnin diagonaalijuoksun vastustajan linjan takana. Onnin sijoitus oikean tolpan juureen oli yhtä tarkka, eikä Wanne Eickelin maalivahdilla ollut mahdollisuuksia estää KäPan voittomaalia.

Viimeisessä alkulohkon pelissä Niilo jatkoi hattutempullaan siitä, mihin oli jäänyt edellisessä ottelussa. Kuuluisa Hannover 96 oli täysi vastaantulija, kun KäPan Jesse ja Niilo hallitsivat keskikenttää mielin määrin ja löysivät syötöillään usein Altin ja muut hyökkäyspään pelaajat maalintekoalueelta. Vaikka Hannover onnistui tekemään ottelussa avausmaalin, KäPan voitto ei ollut oikeastaan missään vaiheessa uhattuna.

Voitto varmisti KäPalle alkulohkon toisen sijan ja pääsyn välisarjassa kultalohkoon. Sitä ei kuitenkaan ehditty juhlia, sillä ensimmäinen kultalohkon ottelu pelattiin jo puolen tunnin kuluttua VfL Bochumia vastaan. Lisäpotkua Bochum-otteluun saatiin muistelemalla joukkueiden edellistä kohtaamista vuotta aiemmin. Silloin ottelu päättyi tasan, kun tuomari hylkäsi Onnin viimeisen sekunnin voittomaalin kyseenalaisesti loppuvihellyksen jälkeen syntyneenä. Tällä kertaa voittajasta ei kuitenkaan ollut epäselvyyttä. KäPa otti Jessen maalilla täydet pisteet ensimmäisestä välisarjakamppailustaan ja samalla pitkän askeleen kohti mitalipelejä.

Ensimmäinen turnauspäivä oli ollut pitkä ja raskas. Iltapäivän mittaan lämpötila oli noussut hellelukemiin, ja matkaa varten hankitulle telttakatokselle oli tosiaan ollut käyttöä. Harvoin on auton ilmastointi tuntunut niin mukavalta kuin pelien jälkeen matkalla hotellille.

Ennen illallista pojilla oli vielä hyvää aikaa levätä ja rentoutua. Ruokailun jälkeen pidettiin lyhyt joukkuepalaveri. Loppuillan tulokset turnauspaikalta olivat kuitenkin myöhässä, eivätkä pojat ehtineet saada tietoa muista KäPan kultalohkon joukkueista ennen nukkumaanmenoa. Vastustajiksi arveltiin Mainzia tai Kölniä ja hollantilaista Vitesseä.

Vasta myöhään illalla selvisi, että Vitesse oli voittanut alkulohkossaan Dortmundin. Niinpä KäPalle tuli seuraavan päivän kahteen viimeiseen välisarjan otteluun vastaan Mainz ja lohkokakkoseksi jäänyt Dortmund. Kevään Led Lenser Pfingst Cupin voittaja Mainzia ja edellisen syksyn VW Wolf Herbst Cupin voittaja Dortmundia kovempia vastustajia ei oikein voinut kuvitella, joten ehkä oli parempi, että pojat saivat nukkua rauhassa ja kuulla tuloksista vasta aamulla.

Sunnuntaille oli ennustettu vielä lauantaitakin kovempaa hellettä, mutta yllättäen aamulla huomattiin taivaalla runsaasti synkkiä mustia pilviä. Aamulenkin aikana jopa satoi muutama pisara ennen kuin navakka tuuli puhalsi pilvet kadoksiin, ja aurinko pääsi porottamaan täydeltä terältä. Lämpötila oli nousemassa nopeasti kohti hellelukemia, ja joukkueen mieliä kuumotti myös ajatus tulevista kivikovista vastustajista, Mainzista ja Dortmundista.

Välisarjan teemaksi nousi odotetusti tiivis puolustuspeli. Kaikki ottelut jäivät vähämaalisiksi, ja KäPan puolustus piti Urhon johdolla ja laitapakkeina raataneiden Mikaelin ja Juuson avulla kivikovassa kultalohkossaan maalinsa puhtaana yli tunnin. Viimeisenä lukkona KäPan maalilla läpi turnauksen pelanneella Lukalla oli myös tärkeä osa joukkueen pelinavauksessa. Lukan rauhallisuus ja aina oikeat syöttövalinnat antoivat KäPalle mahdollisuuden rakentaa peliä monipuolisesti. Usein peli aukesi lyhyillä syötöillä topparin tai laitapakkien kautta, mutta tarvittaessa Lukan varma potkutekniikka mahdollisti avaukset myös keskustan kautta tai puolipitkällä syötöllä suoraan laitahyökkäjille prässilinjan yli.

Toinen hallitseva teema kultalohkossa oli Jessen loistavat katkot ja nousut maalintekoon keskialueelta. Mainz-pelissä KäPa oli ehkä aavistuksen hallitseva osapuoli läpi ottelun, mutta kumpikaan joukkue ei saanut maalia aikaan, kunnes Jesse ryösti aivan ottelun lopussa irtopallon keskialueella ja sijoitti tarkasti ohi ulkona maalista olleen Mainzin veskarin. Juuri kun pallo vieri verkon perukoille oikeaa tolppaa hipoen, tuomari vihelsi ottelun loppuneeksi, ja KäPan pelaajien, taustojen ja fanien jännitys puhkesi yhteiseen riemuun ja huutoon.

Valitettavasti lohkon tasaisuus ja ristiinpelatut ottelut tarkoittivat sitä, että kuusi pistettä ei vielä taannut KäPalle paikkaa kahdeksan parhaan joukossa. Itse asiassa tilanne oli niin tiukka, että viimeisestä ottelusta Dortmundia vastaan piti saada piste, muuten mitalipelit jäisivät todennäköisesti haaveeksi.

Dortmund-matsi alkoi pitkällä KäPan pallonhallintajaksolla, mutta vastustaja ei päästänyt suomalaisia etenemään hyökkäykseen, vaan pakotti kääntämään syötöt keskialueelta aina alaspäin. Nopeakaan kierrätys ei avannut rakoja Dortmundin puolustusmuotoon. Sen sijaan kookas ja nopea vastustaja liikkui hyvin yhtenäisenä ryhmänä ja taklasi tilaisuuden tullen kovaa ja puhtaasti. Dortmund tuntui vain odottavan KäPan virhettä ja paikkaa iskeä vastaan.

Dortmundin ottaessa ottelussa vähitellen aloitetta itselleen vastaiskun paikka syntyikin yllättäen KäPalle. Jälleen kerran Jesse ylsi keskialueella vahvaan riistoon, kuljetti terävästi kohti maalia ja laukaisi taitavasti yli hieman liikaa vastassa olleen Dortmund-vahdin, joka ei voinut muuta kuin seurata katseella pallon putomista maaliin juuri yläriman alle.

KäPan johtomaalin jälkeen Dortmund lisäsi sisuuntuneena painetta, ja ensimmäistä kertaa turnauksessa KäPa joutui todelliseen puolustustaistoon. Ottelua oli vielä yli puolet jäljellä, eikä joukkueiden edellisen kohtaamisen muistelu luonut katsojiin erityistä optimismia. Silloin Dortmund oli jyrännyt KäPan voittomaalin jälkeen muutamassa minuutissa tavoittamattomaan 3-1 -johtoon. Tällä kertaa Dortmundilla oli kuitenkin vastassaan vahvempi KäPa. Vaikka pallo oli pitkiä aikoja Dortmundin hallinnassa, suomalaiset jaksoivat puolustaa kurinalaisesti. Kun vastustaja ohitti KäPa-pelaajan, jostain löytyi aina kaveri paikkaamaan, eikä saksalaisten ollut helppoa päästä vaarallisimmille tekopaikoille. Niinpä ottelu ehti edetä jo viimeiselle viidelle minuutille ennen kuin Dortmundin onnistui tasoittaa peli. Tai oikeastaan KäPa teki tasoituksen itse, sillä kovan maalinedushässäkän jälkeen Lukan purkupallo kimposi epäonnisesti Urhosta KäPa-maaliin. Enempää maaleja Dortmund ei kuitenkaan kovasta painostuksesta huolimatta saanut aikaan.

Tasatulos tarkoitti sitä, että KäPa voitti kultalohkonsa ja pääsi puolivälierään tsekkiläistä Bohemiansia Pragia vastaan. Tämäkin vastustaja oli tuttu jo entuudestaan, sillä 04U voitti prahalaiset kaksi vuotta sitten Grandsport Cupin pronssiottelussa selkein 6-1 -lukemin.

Valitettavasti tällä kertaa ei ollut samanlainen onni myötä. Juuri ennen ottelun alkua Onni sai joukkuekaverin vahinkopotkusta pallon käteensä niin, että ranteesta repesi ruostoa, joten pelaaminen ei ollut mahdollista. Onnettomuus sekoitti pahasti KäPan peliä, eikä joukkue oikein missään vaiheessa päässyt puolivälierään kunnolla sisään. Bohemians pelasi kovaa ja sai vähän tuomarinkin avustuksella pelin alkuun nopeasti kaksi maalia. Samalla aikaisemmista otteluista tuttu rauhallisuus puuttui täysin KäPan pelistä. Aikaa kavennukselle ja tasoitukselle olisi ollut runsaasti, mutta pojat eivät malttaneet pelata omilla vahvuuksillaan, vaan sortuivat väkinäiseen ja yksinäiseen yrittämiseen. Näin haave välieräpaikasta lipui jälleen kerran käpalaisten käpälistä erinomaisesta tilaisuudesta huolimatta, ja Bohemians korjasi mitalipelipaikan puhtaalla 0-3 -voitolla.

Hävityn puolivälierän jälkeen tunnelmat olivat luonnollisesti apeat KäPa-leirissä. Lounastauko käytettiinkin henkiseen palautumiseen ja latautumiseen. Jäljellä oli kuitenkin vielä kaksi hyvää kansainvälistä ottelua ja taistelu kunniakkaasta turnauksen viidennestä sijasta. Vähä vähältä poikien ilmeet kirkastuivat. Yhdessä päätettiin niellä pettymys ja näyttää vielä vastustajille ja yleisölle KäPa-futiksen mallia.

Seuraavaan pudotuspeliin astelikin aivan uusi KäPa. Fortuna Düsseldorf vaikutti hetken täysin aseettomalta, kun Eetu ja Luqmaan veivät salamamaaleillaan KäPan heti kärkeen 2-0 -johtoon. KäPan hyvä ote kuitenkin kirposi, ja Düsseldorf tasoitti pelin lähes yhtä nopeasti. Loppupuoli ottelusta mentiin KäPan hallinnassa, mutta koska enempiä maaleja ei nähty, edessä oli rankkarikisa. Siinä Luka nousi vahvaan rooliin torjumalla peräti kolme vetoa ja antaen KäPalle voiton avaimet käteen useampaankin kertaan. Viimein viidennessä laukaisijaparissa Jesse ratkaisi varmalla sijoituksella voiton KäPalle.

Turnauksen viimeisessä ottelussa KäPa pelasi viidennestä sijasta ja haki revanssia Cordial Cupissa poikien mitalihaaveet romuttaneesta Bayer 04 Leverkusenista. Ottelun tasoa verottivat yli 30 asteeseen noussut lämpötila ja kummankin joukkueen pelaajien jaloissa jo raskaana tuntuneet pitkät turnauspäivät. KäPan Luqmaanilla ja Eetulla riitti kuitenkin vielä virtaa niitata Joonaksen mainioista syötöistä 2-0 -voittolukemat KäPalle.

Viides sija tuntui enää hieman pettymykseltä. Väsyneitä, mutta onnellisia hymyjä alkoi näkyä jo käpalaisten huulilla, kun joukkue siirtyi varjoon odottamaan turnauksen finaalia. Siinä kohtasivat alkusarjansa puhtaalla pelillä ja murskaavalla 25-0 -maalierolla selvittänyt Schalke sekä alkusarjan ja kultalohkon pistementyksistään toipunut Dortmund. Finaalissa nähtiinkin kovatasoista, mutta yllättävän suoraviivaista saksalaisfutista, josta ei puuttunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Maaleja finalistit eivät kuitenkaan saaneet aikaan, vaan turnauspokaalin kohtalo jouduttiin ratkomaan rankkareilla. Niissä Dortmundin maalivahti veti pitemmän korren ja varmisti torjunnallaan turnausvoiton joukkueelleen.

KäPan osalta turnauksen anti oli kaksijakoinen. Joukkueen peli-ilme oli kautta viikonlopun vahva, eikä KäPa ollut yhdessäkään ottelussa, ehkä Dortmund-pelin loppupuoliskoa lukuunottamatta, selvästi vastustajaa jäljessä. Päin vastoin joukkue pystyi ottamaan useampia hyviä revansseja huippujoukkueista, nousemaan jopa tappioasemasta voittoon Hannoveria vastaan ja viemään pisteen turnausvoittaja Dortmundilta. Toisaalta puolivälierän romahdus näytti selvästi, millä osa-alueella KäPan pojilla on vielä eniten parannettavaa. Turnauksessa oli hyvä mahdollisuus seurata muiden joukkueiden valmistautumista otteluihin. Huippuryhmät saapuivat otteluihin hyvin keskittyneinä, kun taas KäPalla jännitys ja tietty levottomuus häiritsi ajoittain otteluihin valmistautumista. Mentaalipuolella on äärimmäisen tärkeä rooli, kun ratkotaan mitaleja tasaisissa otteluissa. Siihen onkin tarkoitus kiinnittää KäPa-leirissä jatkossa enemmän huomiota.

Toki myös aivan perustekniikassa, kuten ensimmäisen kosketuksen suuntamisessa sekä erityisesti laukausten ja syöttöjen laadussa on kaikilla vielä parantamisen varaa. Silti yleisvaikutelmaksi jäi, että ero saksalaisiin huippujoukkueisiin on tämän kauden aikana aavistuksen kaventunut ja että 04 United pystyy kamppailemaan kovimpienkin vastustajien kanssa varsin tasaisesti. Tästä on siis hyvä jatkaa kohti syksyn viimeisiä pelejä ja ensi kautta!

Kiitokset vielä kerran pojille hyvistä ja jännistä peleistä, huoltaja-Jukalle tinkimättömästä duunista hikisissä olosuhteissa ja kaikille faneille väsymättömästä kannustuksesta niin kotona kuin kentän laidallakin. Ja erityiskiitos Jannelle improvisoidusta kuljetusavusta!